Kasviongelmat A–Ö
Yleiset huone- ja puutarhakasvien sairaudet, oireet ja tuholaiset — kuinka tunnistat ne ja mitä voit tehdä asialle.
Oireet
Keltaiset lehdet
Seitsemän syytä: liikakastelu, liian vähäinen kastelu, valo, ravinteet, juurimätä, auringonpolttama ja luonnollinen vanheneminen. Se, mitkä lehdet kellastuvat ensin, auttaa tunnistamaan syyn.
Käpristyvät lehdet
Lehdet käpristyvät sisäänpäin kuivuuden, kuumuuden tai tuholaisten vuoksi ja alaspäin liikakastelun, kylmyyden tai juuriongelmien takia.
Lehtien putoaminen
Lehtien putoaminen voi johtua stressistä, valon vaihtelusta, liika- tai niukasta kastelusta, vedosta tai tuholaisista.
Lehtien ruskeat kärjet
Syynä voi olla kuiva ilma, veteen kertyneet fluoridi ja suolat, liian vähäinen kastelu, lannoitevaurio tai lämpöstressi. Ruskettumisen kuvio auttaa selvittämään syyn.
Liikakastelu vai alikastelu
Molemmat aiheuttavat kellastuvia ja nuupahtavia lehtiä, mutta mullan kosteus, lehtien tuntu ja oireiden etenemisjärjestys erottavat ne toisistaan.
Nuupahtaminen tai lakastuminen
Kuivassa mullassa nuupahtava kasvi kärsii janosta, märässä mullassa juurimädästä ja muuton jälkeen siirtostressistä.
Ruskeat läiskät lehdissä
Sienitauti, auringonpolttama, lannoitevaurio, kylmävaurio tai tuholaiset; läiskän muoto, kehä ja sijainti paljastavat syyn.
Tahmeat lehdet
Mesikastetta erittävät kasvinesteitä imevät tuholaiset (kilpikirvat, kirvat, villakilpikirvat tai jauhiaiset) tai luonnollinen guttatio; tarkista ensin lehtien alapinnat.
Valkoiset täplät lehdissä
Härmä, villakilpikirvat, kalkkipitoisen veden mineraalijäämät tai ödeema — rakenne ja sijainti auttavat erottamaan ne toisistaan.
Tuholaiset
Harsosääsket
Pienet mustat kärpäset leijailevat mullan yllä; toukat syövät juuria jatkuvasti kosteassa kasvualustassa.
Hämähäkkipunkit
Pieniä punkkeja (*Tetranychus urticae*), jotka pilkuttavat lehtiä ja kutovat hienoa seitistöä; viihtyvät lämpimässä ja kuivassa ilmassa.
Kilpikirvat
Ruskeat tai kellanruskeat, liikkumattomat kohoumat varsissa ja lehtien alapinnoilla; kilvellisiä tai pehmeitä kilpikirvoja, jotka erittävät mesikastetta.
Kirvat
Pehmeäihoisia vihreitä, mustia tai valkoisia hyönteisiä uudessa kasvussa; käpristävät lehdet ja tekevät niistä tahmeita.
Tripsit
Hentoja 1–2 mm:n pituisia hyönteisiä, jotka raapivat lehtien pintaa ja jättävät jälkeensä hopeisia juovia sekä mustia ulostepisteitä.
Villakilpikirvat
Lehtihangoissa ja varsissa elävät valkoiset, pumpulimaiset hyönteiset imevät kasvinesteitä ja erittävät tahmeaa mesikastetta.
Sairaudet
Härmä
*Erysiphales*-lahkon sienten aiheuttama valkoinen jauhemainen kasvusto lehtien pinnalla; pyyhkiytyy sormella ja leviää ilmassa kulkeutuvien itiöiden välityksellä.
Juurimätä
Vettä seisovassa mullassa ruskeiksi tai mustiksi muuttuvat pehmeät juuret (*Pythium*, *Phytophthora*, *Fusarium*); lehdet kellastuvat ja kasvi nuupahtaa märästä mullasta huolimatta.
Lehtilaikku
Sienen tai bakteerin aiheuttamia tummareunaisia tai kellertävän kehän ympäröimiä täpliä, jotka leviävät roiskeveden ja märkien lehtien välityksellä.
Kasvioppaat
Anopinkielen pehmeät lehdet
Pehmeät, rypistyneet tai lysähtävät lehdet ovat yleensä liikakastelun tai kylmän aiheuttamaa mätää; leikkaa terveeseen kudokseen ja vaihda kasvi kuivaan multaan.
Monsteran keltaiset lehdet
Yleensä liikakastelu tai vähäinen valo; joskus myös vanhimman lehden luonnollinen kuihtuminen, ravinnepuute tai tuholaiset.
Pothoksen keltaiset lehdet
Yleisin syy on liikakastelu, sen jälkeen vähäinen valo, juuripaakun ahtaus ja kylmä veto; pothos kestää kuivuutta paremmin kuin märkiä juuria.
Viirivehkan nuupahtaminen
Janon aiheuttama voimakas nuupahtaminen korjaantuu muutamassa tunnissa kastelun jälkeen, mutta märässä mullassa se viittaa juurimätään.
Viirivehkan ruskeat täplät
Lehden keskeltä leviävät tummat täplät viittaavat juurimätään; rapeat reunatäplät kuivuuteen; vaaleat laikut auringonpolttamaan.
